Phuketin matkapäiväkirja, päivä 14

Minulla jäi kesken näiden viimeisten Phuketin-päivien matkakertomus, niin viimeistelläänpä nyt edes tämä 14. päivän kirjoitus.

Sunnuntaina päätimme lähteä vielä viimeisen kerran merenrannalle. Vaikka hotellimme sijaitsikin kivenheiton päässä rannasta, oli sinne lähteminen kuitenkin aina isompi järjestely kuin pelkästään huoneesta siirtyminen poolille. Rannalle pitää pakata mukaan kaikenlaista, jotta saa tehtyä olonsa mukavaksi:

- pyyhkeet
- pari liinaa, jotka voi levittää patjan päälle tai suoraan hiekalle
- kirjoja
- juomia
- aurinkovoidetta
- pieni määrä rahaa (sen verran että pystyy ostamaan vähän syömistä ja juomista mutta niin vähän ettei haittaa jos se varastetaan)
- snorkkeleita ja uimalaseja maun mukaan
- aurinkolasit ja päähineitä arvioidun tarpeen mukaan

Jos totta puhutaan, niin kutakuinkin samat kamppeet poolillekin otettiin, mutta varmaankin rennommin pakattuna, koska poolilta on helppo palata takaisin huoneelle milloin vain.

Poikanen ja aviomies kävivät uudelleen ajelemassa jetskillä, minä keskityin tapani mukaan auringon lämmöstä nauttimiseen, uimiseen sekä ihmisten vakoilemiseen. Vieressäni makoili kaksi nuorta naista, joista toinen oli ilmeisesti britti, toinen australialainen, ja oli hauskaa kuunnella heidän juttujaan, oikein miellyttäviä nuoria naisia kumpikin. Iso kysymys tuntui olevan vakiintuminen, mahdollisen vakkaripoikaystävän löytyminen ja naimisiinmeno. Mimmeillä tuntui olevan asenne kohdallaan: eihän tässä mikään kiire ole. Silti rivien välistä paistoi etäinen toive vakiintumisesta. Olisin halunnut kiljua heille, että nyt kyllä nautitte elämästä kaikessa rauhassa, perhe-elämää ehtii kyllä viettää. Pidin kuitenkin suuni kiinni ja vain hymyilin heille vienosti.

Kiinnitin huomiota brittinaisen käytökseen. Hän jutteli kaverinsa kanssa erittäin ystävälliseen ja huomioivaan sävyyn. Kun keskustelu tyrehtyi, hän kysyi kaverilta: "Would you consider it terribly rude if I read my book now?" Pistin mieleen, kauniisti tehty.

Iltapäivällä kun taas olimme altaalla, koimme jotain suorastaan jännittävää, kun alkoi sataa kaatamalla vettä. Poikanen halusi jatkaa uimista, ja jäin hänen kanssaan altaalle. Jumitin itse pääasiassa aurinkovarjon alla ja yritin suojella kamppeitamme kastumiselta, kun poikanen hyppi ja hihkui innosta altaalla. Välillä kävin hänen kanssaan uimassa ja kastuin tietysti itsekin perinpohjaisesti.

Pojan mielestä päivä oli ihan paras. Varmaan hänelle jää mieleen tämänkertaisesta lomamatkasta lähinnä tämä sade.

Illalla käytiin taas Joe's Downstairs -ravintolassa syömässä. Söin kutakuinkin samoja kuin viimeksikin. Aviomies ei ole tuosta ravintolasta yhtä vaikuttunut kuin minä. Minä kyllä tykkään, sekä ruuasta että miljööstä. Suolaa saisivat kyllä käyttää rennommalla kädellä.