keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Phuketin matkapäiväkirja, päivät 7 ja 8

Niin kuin jo edellisessä postauksessa enteilinkin, sunnuntaina olin kipeä. Masu oli sekaisin ja olin huonovointinen. Menimme aamupäivällä poolille, ja mulla oli koko ajan vaikea olo, en saanut hyvää asentoa aurinkotuolissa ja aurinko porotti liian kuumasti ja märkä pyyhekin tuntui inhottavalta.

Kävin huoneella kerran enkä meinannut jaksaa enää takaisin. Jonkun aikaa vielä sinniteltiin, ja sitten tultiin koko porukka huoneelle. Minä kävin lepäämään ja lepäsinkin sitten loppupäivän. Kuumemittari näytti korkeimmillaan 38,1 mikä ei sivumennen sanottuna ole minulle kovin korkea lukema, koska ruumiinlämpöni nousee ihan pienestäkin rasitustilasta yli 37:n. Mutta olo oli selvästi kuumeinen, jäseniä vihloi ja olin ihan tööt.

Muut lähtivät sitten dinneri- ja kauppareissulle, ja minä jäin pötköttelemään. Kävivät taas Number 9:ssa syömässä, siellä oli taas ruuhkaa, joutuivat odottamaan pöytää hetken aikaa. Kaupasta toivat valtavat kassilliset juomia ja syömisiä, muun muassa ihanaa banaanileivonnaista. Minulle ruuaksi jokin beef-taikkuhässäkkä. Mistä mahani ei taaskaan tykännyt.

Maanantaina voin paremmin, lämpö oli laskenut normaaliksi. Tuntui etten kuitenkaan mihinkään kauemmas voi lähteä, joten aviomies päätti käyttää tilanteen hyväksi ja lähti golfaamaan. Me jäätiin poikasen kanssa viettämään leppoisaa päivää hotellille.

Oltiin ensin huoneella ihan rauhassa, sitten otettiin meidän oikea kamera mukaan (säälittävän paljon tulee räpsittyä kuvia vain kännykällä, jos silläkään, kun itse en täällä puhelinta pidä mukana) ja lähdettiin kävelylle hotellialueelle.

Saatiin kivoja kuvia ympäri ämpäri hotellin ja toisistamme. Lisäksi saimme hoidetuksi seuraavaksi päiväksi aviomiehelle synttäriyllätyksen. Ja siitäpä sitten taas hotellille lepäämään joksikin aikaa ja sitten uskaltauduimme jo poolillekin.

Ehdittiin poikasen kanssa uiskennella jonkun aikaa, ja oltiin jo lähtöä tekemässä kun aviomies tulla tupsahti golf-reissultaan. Hänen kotimatkansa oli kestänyt vähän pidempään kun joitain kanadalaisia oli pitänyt kuskata sinne ja tänne. Kertoi brutaalin hauskan stoorin keskustelustaan kuskin kanssa. Olivat kyselleet lapsista toisiltansa ja aviomies oli kertonut, että hänellä on 13-vuotias poika ja lisännyt: "Difficult age." Kuski oli kertonut omistaan, jo aikuisista lapsista, joista nuorin poika oli 26-vuotias, ja lisännyt: "Thailand is not good. Heroin. Drugs." Että se siitä hankalasta iästä, kuski pisti paremmaksi. Menee vähän samaan sarjaan kuin se scene Bridget Jonesista, missä Bridget on thaimaalaisessa vankilassa ja kertoo kuinka hänen poikaystävänsä on häntä kaltoin kohdellut (koska Darcy ei ollut huomioinut häntä oikealla tavalla lakimiesten illallisella), samassa sellissä olevat thaimaalaistyttöset kertovat omista kokemuksistaan, paritusta, väkivaltaa ja muuta "mukavaa".

Kun tultiin poolilta, tunsin itseni ihan hyvinvoivaksi, olin poolilla syönyt osan poikasen ranskalaisista ja juonut kokista ilman vatsanpuruja, joten ehdotin, että lähdetään Jungceylonille. Hirveä hinku oli nimittäin päästä kampaajalle värjäyttämään tukka.

Sinnepä lähdettiin, ja oli mukava reissu. Kampaaja oli oikein hyvä. Otteiltaan toki taas erilainen kuin suomalaiset, vettä loiskui oikein kunnolla, pelkäsin, ettei mulla ole käsittelyn jälkeen enää meikinhiventäkään naamalla, mutta lopputulos oli loistava. Ja kampaaja föönasi tukkani ihan suoraksi, poikanen ja aviomies olivat ihastuksissaan myös. Sain tukan tänäänkin ihan nätisti laitetuksi, kun laitoin edestä ja sivuilta kiinni, latvat kihartuvat hauskasti, mutta koko tukka ei ole vielä mennyt kiharaan. Tässä kuvassa on siis se tilanne heti kampaajallakäynnin jälkeen kun tukka oli vielä ihan suora.




Illallisella käytiin Laimai-ravintolassa, joka olikin ruokansa puolesta varmaan huonoin paikka missä ollaan käyty, poikanen kyseli jälkeenpäin kun paikasta puhuttiin: "Ai oliks se se paikka, missä oli Thaimaan huonoin nuudelikeitto?" Mutta täytyy antaa kredittiä nopeasta palvelusta (suorastaan liukuhihnamaisen tehokas), live-bändistä ja siideristä drinkkilistalla.

Kotimatkalla tuktukissa soi ihana Oy oy oy -piisi eli Lucenzon Dancar Kuduro, joten eihän se voinut olla kuin hyvä päivä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti